<< Etusivulle

Ajanviete & nähtävyydet

  

Lahden Sibeliustalo

Puuteollisen Lahden syntysanat lausuttiin nykyisen Sibeliustalon paikalla vajaat kymmenen vuotta ennen Lahden kylän paloa ja Lahden kauppalan perustamista. Vuonna 1869 kauppiaat Carl J. Unonius ja Knut Hj Cassel vuokrasivat kapteeni August Fellmanilta tontin perustamalleen Lahden Höyrysaha Osakeyhtiölle. Lahtis Ångsåg - Lahden Höyrysaha aloitti toimintansa kesällä 1870.

Jos oikein tarkasti katsoo Sibeliustalon Ankkurikadun puoleista seinää, näkee vanhan, osittain säilytetyn saharakennuksen räystään alapuolella Lahtis Ångsågin kyltin.

Vuonna 2000 Vesijärven rantamaisemaan valmistunut konsertti- ja kongressikeskus Sibeliustalo on Lahden matkustajasataman ylpeys. Sibeliustalossa yhdistyvät vanhan sahan tiiliseinät,  puun tuoksu, hienostunut arkkitehtoninen värimaailma ja pääsalin loistava akustiikka. Kansainvälistä kiitosta saanut konserttisali luokitellaan akustisesti maailman parhaiden salien joukkoon.
Pääsalin  viimeistelivät vuonna 2007 valmistuneet 52-äänikertaiset (n. 4500 urkupilliä) ranskalais-romanttiset urut.

Sibeliustalon arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat kertoneet talon suunnittelun päällimmäisenä innoittavana lähteenä olleen suomalainen metsä. Metsä on tarjonnut suomalaisille "metsäläisille" aina ravinnon ja raaka-aineen, mutta siihen liittyy myös myyttisiä muistoja ja tuoksuja, se rauhoittaa olemuksellaan. Toinen luonnollinen suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia, vanhojen tiilirakennusten mutkaton estetiikka ja veden läheisyys.

Sibeliustalosta löytyy myös "ruumiinravintoa".  Ravintola Lastussa on 140 asiakaspaikkaa sekä 80-paikkainen kesäterassi.

Tarkemmat tiedot
www.sibeliustalo.fi
Lippukassa p. 0600 393 949
Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Avoinna

Ma-pe klo  8-16
sekä tapahtumien mukaan.
Sibeliustalon lipunmyynti on avoinna tuntia ennen tapahtumaa alkua.

suljettu heinäkuussa

Tarkemmat aukioloajat
www.sibeliustalo.fi


 

Lanupuisto ja Kariniemen Arboretum

Taiteilija, professori Olavi Lanun (1925-2015) Venetsian biennaaliin vuonna 1978 rakentama luontomiljöö, "Elämää  suomalaismetsissä", on ollut lähtökohta ja alkusysäys taiteilijan koko myöhemmälle tuotannolle - myös Lahden Lanu-puistolle, joka sijaitsee Vesijärven ranta-alueella, Kariniemen luonnonpuistossa Pikku-Vesijärven kupeessa.

Lahden kaupungin kulttuurilautakunta tilasi veistokset taiteilijalta. Vuonna 1989 Kariniemen puiston luoteisrinteille nousivat Paju, Kanto ja Keko -nimiset teokset. Vuonna 1990 Harmaa tammikuu, Rankakasa ja Kaari, vuonna 1991 Kaksi kiveä, Tuki ja Iso kivi ja viimeisinä Hellä kivi, Läpi harmaan kiven ja Kiertynyt puu vuonna 1992.

Luonnonpuiston teokset on sijoitettu metsään, jossa ne ovat osa luontoa. Ne on tarkoitettu löydettäväksi sattumalta. Veistosten pehmeä, pelkistetty muotokieli ja harmaa väritys auttavat niitä sulautumaan luontoon. Osa teoksista on saanut sammalpeitettä pinnalleen, mikä on ollut taiteilijan ajatuksenakin.

Kariniemen lehtometsän veistokset viehättävät kävijöitä positiivisuudellaan, oivalluksillaan, lämpimällä huumorilla ja herkkyydellään. Vuodenaikojen vaihtelut tuovat niihin oman lisänsä.

Kariniemen lehtomäki on suurelta osin ulkoilu- ja virkystysmetsää. Mäen pohjoisrinne ja osa etelärinteestä ovat suojeltuja. Alueella kasvaa muuallakin harvinaisia lajeja.

Lanupuistoon pääsee kävellen Kariniemenkadulta erkanevaa helppokulkuista Kariniemenpuistotietä sekä Pikku-Vesijärven matkustajasataman puoleisesta kulmasta mäenrinnettä pitkin, opastus polun alussa (ylempi kuva, jyrkkä mäki, pölliportaat).

Kariniemenkadun ja Kariniemenpuistotien kulmassa on maksuton pysäköintialue.

Lisätietoja propuu.fi/arboretum


 

Pikku-Vesijärven puisto ja vesiurut

Kaunis ja vehreä Pikku-Vesijärven puisto on jo itsessään tutustumisen arvoinen. Englantilaistyylinen maisemapuisto on rakennettu Lahden kartanon maille 1950-luvulla. Puiston puulajisto on runsas. Pikku-Vesijärvi on lampi, jonka erottaa Vesijärvestä vanhan satamaradan kannas.

Puistossa on Lahti Energian kaupunkilaisille lahjoittamat vesiurut. Lahti Energia halusi antaa 90-vuotisjuhlansa kunniaksi kaupunkilaisille jotain erikoista. Näin syntyi ajatus vesiuruista, musikaalisesta suihkulähteestä, joka tarjoaisi näyttävän esityksen musiikin, veden, värien ja valojen yhteisestä sinfoniasta.

Urkulampi sijaitsee Pikku-Vesijärven puiston eteläpäädyssä. Urkulammen vieressä on runsaasti maksuttomia pysäköintipaikkoja.

Urkulammen esitykset

Kesäkuusta syyskuun loppuun esitykset päivittäin klo 13 ja klo 18, kesto n. 15 minuuttia. Esitys koostuu musiikista ja näyttävistä vesisuihkuista. Esityksessä ei käytetä värivaloja.

Lokakuusta marraskuun loppuun / joulukuun alkupuolelle joka ilta klo 19.00, kesto n. 20 minuuttia. Esityksissä on mukana värivalot, musiikki ja vesisuihkut. Musiikkina kuullaan klassista  ja elokuvamusiikkia sekä tuttuja musikaalisävelmiä.

 



Puuarkkitehtuuripuisto

Puu kulttuurissa ry perusti kansainvälinen Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon vuonna 1999. Palkinto myönnetään rakennustaiteellisista ansioista henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään osoittanut puumateriaalin etevää ja luovaa käyttöä.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää ja vaalia kulttuuriperintöä, jossa on läsnä luonto. 

Lahden Puuarkkitehtuuripuisto on rakentunut Lahden Sibeliustalon ympäristöön.
Puisto koostuu Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajien suunnittelemista rakennuksista tai rakennelmista.

Ensimmäinen Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinto myönnettiin italialaiselle Renzo Pianolle (s. 1937) vuonna 2000. Palkinto luovutettiin Pianolle 7. syyskuuta 2000 Sibelius-festivaalin avajaiskonsertin yhteydessä Lahden Sibeliustalolla. Renzo Pianon valinta palkittavaksi oli loppujen lopuksi yksimielinen, vaikka jury harkitsi monia ehdokkaita kansainvälisesti tunnetuista arkkitehdeista nuoriin lupauksiin.

Ensimmäisenä kohteena puuarkkitehtuuripuistoon valmistui Kengo Kuman suunnittelema valotaidekatos, jolla on myös käytännön funktio taksikatoksena Sibeliustalon kävijöille. Ritilämäinen katos on tehty kapeista puulankuista, joiden läpi valo siivilöityy muuttaen katoksen valoja ja varjoja päiväsaikaan. Kiinnityksiin ja sadevesiputkiin on käytetty terästä ja katosta suojaa akryylilevy. Illalla katos on valaistu altapäin tulevilla led-valoilla, jotka vaihtuessaan luovat kuvan revontulten leikistä. Teoksen rakensivat koulutuskeskus Salpauksen oppilaat.

Richard Lesplastrierilta pyydettiin arkkitehtuuriteosta Ankkurikadun ja Niemenkadun kiertoliittymään ja hän paneutui huolellisesti taideteoksen suunnitteluun paikan päällä kesällä 2005. Leplastrier inspiroitui veistoksen paikasta. Kiertoliittymä sijaitsee jyrkästi kohoavan rinteen juurella, josta toiselle puolelle avautuu näkymä aina Salpausselän hyppyrimäelle saakka. Maastonmuodot vaativat teokselta ulottuvuutta. Myös paikan historia kiehtoi arkkitehtia. Ratapölkkymäiset puut muistuttavat alueen rautatiestä, siellä sijainneesta sahasta, lautataapeleista ja puuvarastoista.

Puuarkkitehtuuripuisto kertoo Lahden sataman historiasta, mutta myös lahtelaisesta puuosaamisesta ja modernista rakentamistavasta. Teokset ovat merkittäviä julkisia taideteoksia, esteettisiä elämyksiä ja asumisympäristön laatuun liittyviä elementtejä.

Lisätietoja propuu.fi/puuarkkitehtuuripuisto